Ennen tänne Sri Lankaan lähtöäni sain Anetelta hyvän vinkin - hän kehotti minua tutustumaan etukäteen kulttuurishokin vaiheisiin ja oireisiin. Äiti printtasikin mulle mukaan parit tietopaketit aiheesta ja lueskelin niitä lentokoneessa matkalla tänne.
"Kulttuurishokkiin liittyvien tuntemusten voimakkuus riippuu omasta
henkisestä kapasiteetista, oman ja kohdattavan kulttuurin erilaisuudesta
sekä aiemmista kokemuksista."
En ole aiemmin ollut missään vieraassa kulttuurissa niin pitkää aikaa, että olisin ehtinyt kokemaan varsinaista kulttuurishokkia. Onneksi tutustuin shokin ilmenemismuotoihin etukäteen, sillä se on jonkin verran helpottanut omien fiilisten ymmärtämistä. Wikipedian mukaan kulttuurishokkiin kuuluu normaalisti neljä eri vaihetta: kuherruskuukausi, shokin kynnysvaihe, sopeutuminen sekä kotiinpaluushokki.
Ensimmäisessä vaiheessa kaikki on uutta,
ihanaa ja jännittävää ja uuden kulttuurin huonot puolet jäävät huomiotta.
Tuota vaihetta kesti mulla tänne saapumisesta suunnilleen 2,5 viikkoa
ennen kuin shokki alkoi nostaa päätään. Vaikka olin lukenut oireista, en
siltikään aluksi osannut yhdistää niitä kulttuurishokkiin. Olin vähän jopa unohtanut koko asian, kun kaikki sujui niin mukavasti. Pikkuhiljaa huomasin kuitenkin kiinnittäväni enemmän ja enemmän huomiota epäkohtiin ja negatiiviisiin juttuihin ja tuntemuksiin. Tässä muutamia kulttuurishokin oireita ja huomioita, joita oon tehnyt...
Järkyttävä väsymys iltapäivisin.
Töiden loppuessa tekee mieli vaan nukkua, vaikka oon nukkunut hyviä ja
tarpeeksi pitkiä yöunia. Shokkivaiheen yleisiä oireita tosiaan ovat
väsymys, masennus ja koti-ikävä. Oon ollut vähän alakuloinen toisinaan,
mutta omasta mielestä kuitenkin pärjännyt ihan hyvin. Koti-ikävä ei ole niin paha
kuin olisin voinut etukäteen kuvitella, mutta totta kai mulla on välillä
ikävä kotiin.
Ärsyyntyminen pienimmistäkin asioista.
Vaikka mun perusluonteeseen kuuluu melko olennaisesti hyväntuulisuus, shokkivaihe on tuonut jopa uusia piirteitä esiin. En muista että mua olisi Suomessa koskaan mikään ketuttanut niin paljon, kuin jotkut asiat täällä. Mua ärsyttää välillä aivan suunnattomasti, niin paljon että täytyy suunnilleen kiroilla ääneen. Se, kun kuljen
yksin ulkona, joku lähestyy jatkuvasti joko kaupittelun tai juttelun
merkeissä. Kulkuneuvot, ihan sama onko kyseessä bussi, tuk tuk vai
moottoripyörä, tööttäilevät mulle ja toisilleen niin ettei ole
sydänkohtaus kaukana. Tällä hetkellä ei edes tuu muita juttuja mieleen, ne on varmaan olleet niin olemattomia, mutta näitä ärsytyksen aiheita on kyllä oikeasti ollut paljon :'D Tämä ärsyyntyneisyys ei kuitenkaan onneksi ole mikään pysyvä olotila...
Kielimuuri ja "puhekyvyn menetys".
Musta tuli noin viikko sitten normaalia hiljaisempi ja joissain
tilanteissa tuntuu, ettei oikein saa sanaa suusta. Toisinaan taas ei tee edes
mieli yrittää, koska monet eivät ymmärrä tai eivät osaa vastata.
Skype-puhelut Suomeen on oikeasti mun pelastus, että saa edes välillä
jutella niin että joku ymmärtää ja juttelee mun kanssa normaalisti.
Aikaansaamattomuus. Mun on taas viikon ajan pitänyt kirjoitella oppimispäiväkirjaa harjoittelusta, treenailla, järjestellä mun vaatteet kaappiin... Ja mitä mä oon tehnyt töiden lisäksi? Nukkunut päikkäreitä ja katsonut Netflixiä. Vapaapäiville oon sentään keksinyt jotain tekemistä ja tehnyt pieniä retkiä.
Uuden kulttuurin epäkohtien etsiminen ja vertaaminen suomalaiseen kulttuuriin. Varsinkin
työkulttuuri on täällä niin eri mitä Suomessa. Työt kyllä hoidetaan,
mutta erittäin apaattisesti. Toinen asia mikä mua inhottaa on se, että
suomalaisille normaali, ystävällinen käytös miehiä kohtaan ymmärretään täällä aivan muuna kuin ystävällisenä käytöksenä. Täällä hotellilla on naispuolisia työntekijöitä 7 % mut mukaanlukien, joten arvatenkaan mulla ei ole liikaa kaveriehdokkaita.
Lohdullista on se, että tän vaiheen jälkeen pitäisi seurata tuo sopeutumisvaihe. Uskon, että se lähestyy kovaa vauhtia ja kohta kaikki tuntuu jo paljon helpommalta. Tietysti täällä on nytkin suurimman osan ajasta ihan mukavaa. On varmasti ihan normaalia, että uudessa ympäristössä kaipaa sitä tuttua ja turvallista kotimaata ja ihmisiä.
Onko kukaan teistä käynyt läpi kulttuurishokkia? Olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksista!
Kivaa alkanutta viikkoa kaikille ♥
No ohhoh, olipas hienoa pohdintaa! Ja taas niin värikkäästi kirjoitettu :) Ja mainioita kuvia! Olet kyllä hyvässä "koulussa" siellä. Lohdullista on, että kaikki tuo vain vahvistaa sinua ja laajentaa elämänkatsomustasi - ja vaikuttaa todennäköisesti aika paljon arvomaailmaasikin. <3
VastaaPoistaNo kiitosta kehuista vain!! :D Kyllä tää kokemus opettaa enemmän ku mitkään koulut :) Täällä porskutellaan eteenpäin ja kohta jo kuukausi takana <3
PoistaMulla ei oo omakohtasta kokemusta kulttuurishokista, sillä mun pisin aika ulkomailla on ollut kuukausi Saksassa yhtenä kesänä ja se oli kyllä ihan vaan kuherruskuukausi :D Tää oli kuitenkin mielenkiintonen aihe ja mun mielestä noi sun kertomat jutut oli tosi luonnollisia ja ymmärrettäviä fiiliksiä ja ajatuksia. Poikaystävän kautta oon myös noita vastaavia kuullut, samoin kun yhden kaverini kuka muutti Kaliforniasta Suomeen ja olin sen tukena kun se kävi noita vaiheita läpi. Voin siis sen pohjalta lohduttaa, että kyllä se sopeutumisvaihe tosiaan sieltä tulee! Pian jo huomaat kaiken olevan helpompaa ja tutumpaa ja ne positiiviset puolet alkaa taas korostua :) Tottakai niitä negatiivisiakin juttuja voi silti olla, mutta niihin oppii suhtautumaan eri tavalla - osa voi vaikka vaan huvittaa :D
VastaaPoistaTsemppiä sinne! ♥ Tollanen on aina tosi upee, antoisa ja kasvattava kokemus monin tavoin eikä se olis oikeesti puolikskaan niin paljon tota kaikkea, jos siihen ei kuuluis noita vaikeitakin vaiheita ja juttuja. Tiedän, että se ei välttämättä lohduta just nyt, mutta ainakin jälkeenpäin ajattelet varmasti niin! :)
Erika
Oi, kuukausi Saksassa kesällä on varmaan ollut kiva kokemus! Missä päin olit siellä silloin? Voin hyvin kuvitella että se on ollut yhtä kuherruskuukautta, siellä kulttuuri ei niin huomattavasti eroa kuitenkaan suomalaisesta kulttuurista ja toi shokin ilmeneminen on niin vahvasti kiinni siitä kuinka paljon kulttuureilla on eroa :D Mulla tosiaan alkoi jo vähän yli parin viikon jälkeen pistää silmään kaikki "outoudet"! Ihana että oot ollu kaveris ja poikaystävän tukena kun he ovat käyneet pahinta shokkivaihetta läpi. Mullakin kyllä jotenkin jo tuntuu vähän helpottavan, pikkuhiljaa.. :) Kiitos kannustuksesta! Oot niin oikeessa että kohta tää kulttuurien yhteentörmäys ei varmaan enää aiheuta ärsyyntymistä ja väsymystä vaan lähinnä jotkut asiat just alkaa huvittaa. :D Toivotaan näin!
PoistaNiin ihanat tsemppisanat sulta taas, näillä jaksetaan kyllä taas pitkälle! Kiitos ♥ On tää kyllä tosiaan mun pienen elämän mullistavin kokemus ja oon tyytyväinen että pääsen elämään nää hetket :) Kivaa loppuviikkoa sinne Suomeen! :)
Mä asuin sen kuukauden Lindaussa :) Tulihan sieltä reissattua mm.Müncheniin, Dachauhun ja Itävallankin puolelle, mutta Lindau oli se "pääpaikka". Niin kaunis ja viihtyisä pikkupaikka että <3 Ja oot kyllä ihan oikeessa, että eipä se Saksa nyt kuitenkaan kovin merkittävästi eroa Suomesta niin sinne on helpompi sopeutua. Muutenkin tietysti se kun tiesi, että jo kuukauden päästä on paluu Suomeen vaikutti varmasti, eikä mulla tullut missään vaiheessa edes erityinen koti-ikävä.
PoistaKiva kuulla, että sielläkin menee fiilikset jo parempaan suuntaan :) Mukavat viikonloput myös sinne! <3
Erika
Heippa! juuri nyt olen kulttuurishokin ikävimmässä vaiheessa. Huomaan tismalleen samoja oireita; väsymyksen, ärtyneisyyden, Suomen kaipuun ja mulla lisänä vielä on nukahtamisvaikeudet. Juuri nyt tuntuu että olin hullu, kun saatuani korkeakoulun loppuun lähdin tänne toisille "orjaksi" kun voisin olla tekemässä oikeaa työtä. Mieleni perällä on ikävä tietoisuus että koskatahansa voin olla huonoin mahdollinen ihminen ja vain häipyä. Mikään ei pakota mua pysymään täällä. Toisinaan olen jo melkein pakkaamassa laukkua. Olen kuitenkin toistaiseksi tehnyt sopimuksen itseni kanssa, että vähennän vuoden pestini puoleen vuoteen. Saa nähdä miten käy.
VastaaPoistaMoi Sane! Voi ei, noi nukahtamisvaikeudet kuulostaa tosi ikävältä. Hyvät yöunet on kuitenkin oman jaksamisen kannalta niin tärkeät. Mä ymmärrän hyvin että sulla pyörii päässä tollasia ajatuksia, luin netistäkin että kulttuurishokin pahimmassa vaiheessa kotiinlähtö saattaa monilla tuntua niin houkuttelevalta ja melkein ainoalta vaihtoehdolta, mutta oon varma että tästä eteenpäin meillä kummallakin kaikki asiat vaan helpottuu ja menee parempaan suuntaan! :) Taistellaan vaan pahimmat päivät läpi ja kohta kaikki on jo huomattavasti helpompaa. Mullakin kävi oikeasti kotiinlähtö mielessä kun tuli vielä ongelmia viisumin kanssa, mutta onneks mun perhe on tulossa tänne ens kuussa niin on joku oikea syy olla täällä työharjottelun lisäksi. :D Vuosi on tosi pitkä aika, hienoa jos oot kuitenkin sen puoli vuotta päättänyt olla siellä. Isot tsempit ja kuten jo sanoinkin, kaikki näyttää pian jo valosammalta <3 Sielläkin on varmasti niin paljon nähtävää ja koettavaa, ettei kannata luovuttaa kesken! :) Mutta tosiaan voin hyvin samaistua sun tunteisiin ja tiedän mistä puhut. Tavallaan lohdullista kuulla että joku on täysin samassa tilanteessa kuin mäkin. :)
PoistaVoi että kuulostaa tutulta. Aasia-reissun päätteeksi lähdin kotiin just sen pahimman kulttuurishokin aikaan ja mulla pääsi itku kun näin Helsingin keväisen, vihertävän luonnon ja hymyilevän bussikuskin. Ihanaa että sulla on noin kypsä ja ymmärtäväinen asenne tuota shokkitunnetta kohtaan,varmasti sopeutuminen uuteen ympäristöön tapahtuu ennen kuin huomaatkaan! Koita jaksaa tutkia ja kokea paljon myös vapaa-ajalla niin on ihania juttuja mitä muistella :) pus -Mia
VastaaPoistaHeiii! Voi Helsingin kevät... Mä oon ihan kateellisena kattonut kaikkien kuvia ja videoita Suomesta, siellä on niiin ihanan vihreetä ja kesäistä ollu jo niin monta päivää! Mä kyllä odotan sitä tunnetta että se sopeutuminen alkaa tapahtua ja tuntua, silloin on varmaan niin paljon itsevarmempi fiilis ja kivempi olla ilman näitä hölmöjä "oireita". :D Kiitos ihana Mia sanoistasi <3 Ihana että jätit kommenttia, sait hymyn huulille! xx
PoistaHeippa Millaseni! Kummitädin tervehdys täältä koti-Suomesta sinne maapallon toiselle puolelle! Olin nuorena (22 vee) kolme kuukautta Yhdysvalloissa, joista kaksi lasten leiriohjaajana New Yorkissa. Tunnistin kaikki kuvaamasi kulttuurishokin vaiheet, myös sen kotiinpaluushokin! En vain silloin osannut varautua ja analysoida tunteitani niin tarkasti kuin sinä nyt.
VastaaPoistaVuosikymmenten jälkeen päällimmäisenä tuosta kesästä ovat mielessä tietenkin hyvät asiat. Hienoin muisto on hetkestä, kun kävelin yksin Manhattanilla poninhäntä heiluen ja ajattelin voimaantuneena pärjääväni jatkossa missä vain.
Niin sinäkin pärjäät ja keräät reppuusi paljon arvokkaita ja kasvattavia kokemuksia tulevaisuutta varten!
Kaikkea hyvää sinulle:) Seuraan blogiasi ja hienoja kuviasi katsellessa pääsen ainakin nojatuolimatkalle. Mukavaa viikkoa sinullekin! Halauksin, Leena
Heippa Leenasein! Olipas kivaa huomata, että sulta oli yllättäen tullut kommentti tänne! :) Ihana pieni tarina, miten en oo tiennytkään että oot ollut nuorena tollasella seikkailulla! Silloin ei varmasti ollut etuukäteen samanlaista tietoa kulttuurishokista saatavilla ja joutui enemmän yksinään painiskelemaan tällasten tuntemuksien kanssa.. Sain paljon voimia sun tsempeistä ja kommentista, kiitos siis kovasti! Tällainen kokemus on kyllä tosi vahvistava. Seuraavaksi sitten vaan kotiinpaluushokkia odottelemaan! ;D
PoistaTosi kiva kuulla että käyt täällä lueskelemassa! Mulla on täällä hyvin aikaa pohdiskella ja kirjoitella juttuja ja tätä kautta kuulumiset saa helposti tuttujen ja tuntemattomienkin tietoon. :) Ihanaa loppuviikkoa sinne Jyväskylään ja toivottavasti nähdään loppukesästä. ♥
Tsemppiä sinne! Toivottavasti alkaa asiat lutviutua ja pääsee ns. kotiutumaan näidenkin asioiden puolesta:)♥
VastaaPoistaKiitos paljon Sofia! Kyllä ihan varmasti ajan kanssa. ♥ Aina on parempia ja huonompia päiviä mutta esimerkiksi tänään fiilis on ollut oikein hyvä :)
PoistaIhana lukea sun kuulumisia matkalta! Ja voi että noi sun kirjaamat tunteet piti mullakin sillon 1,5v paikkansa, vaikka kohdemaa muistuttikin paljon enemmän Suomea. Etenkin väsymys ja kiukuttelu ihmetytti, kunnes äiti kertoi lukeneensa noista samoista asioista. :) ja komppaan tässä myös toista kommentin kirjottanutta; varmasti shokki tulee myös kotiin palatessa, vaikka koti on aina paras paikka niin sitä alkaa kiinnittämään huomiota myös Suomen epäkohtiin/haasteisiin!
VastaaPoistaOot tosi reipas kun lähdit itekseen noin kauas ja täysin uuteen maailmaan, ihailen! :) tsemppiä tuleville kuukausille, uusia postailuja odotellessa!
-Elisa
Ihana Elisa!! Tosi kiva kuulla että seurailet mielenkiinnolla mun matkaa ja fiiliksiä. :) Voi onko siitä jo noin kauan kun sä olit vaihdossa, aika menee niin hullun nopeesti! Tota kotiinpaluushokkia on jotenkin tosi vaikea kuvitella etukäteen, mutta toisaalta palatessa erilaisesta kulttuurista takasin Suomeen on jotain mihin verrata kun ennen ei oikeastaan ole ollut mitään vertauskohdetta. Sen näkee sitten oireilenko kotiinpaluustakin :D Kiitos paljon kivoista sanoista ja tsempeistä ♥ Kivaa alkukesää sinnekin ja terkkuja A:lle! Pitää sitten syksymmällä järkätä jotkut get togetherit/valmistujaispippalot! :D
PoistaVau, mahtava postaus! Ja niin makeita kuvia!
VastaaPoistaOi, kiitos Isla kommentista ja palautteesta, tuli hyvä mieli! :)
PoistaVoi että nää sun postaukset on ihanaa luettavaa, sulla on niin paljon hyviä juttuja kerrottavana ja usein! :) Niin mielenkiintoista luettavaa! Itse en ole vielä "päässyt" kulttuurishokkia kokemaan, mutta osaan vaan kuvitella että se on juuri tuollaista :o Toivottavasti sopeutumisvaihe tulee pian ja sitten nautit aivan täysillä <3 Ihanaa tiistaita sinulle :)
VastaaPoistaVautsi, kuinka ihana kuulla tollasta palautetta, kiitos tosi paljon Roosa! On niin palkitsevaa kuulla ettei ihan turhanpäiväsiä juttuja täällä löpise. :) Ihanaa että sua kiinnostaa mun jutut ♥ Tää kulttuurishokki on kyllä tosi kasvattava ja jos tän osaa ottaa oikeella asenteella niin voi oppia itestäänkin jotain uutta. :) Ehkä mullakin on jo vähän eri ääni kellossa kuin silloin tätä postausta kirjoittaessa pahimmissa shokkihermoiluissa :D Oikein mukavaa keskiviikkoillan jatkoa sinne! ♥
PoistaHienoo kun postailet tälläsestä aiheesta kun kulttuurishokki, ei oo tullut ite mietittyy eikä oo kokemustakaan:) Varmasti selviit tosta ja hyvä kun oot etukäteen selvitellyt asiaa!
VastaaPoistaKiitos! :) Tää aihe oli ja on niin isossa roolissa täällä niin tuntui luonnolliselta väsätä asiasta postaus, ehkä tästä (toivottavasti) voi olla jatkossa jollekin vertaistukea tai uutta tietoa! :) Kiitos taas sulle kivasta kommentista ♥
PoistaMielenkiintoinen postaus ja varmasti sellainen, mihin voi moni muukin samaistua :) Itse en oo koskaan ollut pitempää aikaa ulkomailla enkä siis kulttuurishokkia kokenut, mutta kuulostaa kyllä ihan järkeviltä kaikki noi sen vaiheet ja mitä ne sitten pitää sisällään! Aasialainen kulttuuri poikkeaa ihan tajuttomasti suomalaisesta, joten ei ihme, että sulla on ollut tollasta nyt alkuviikkoina. Tsemmpiä sulle ja toivottavasti se sopeutumisvaihe sieltä pian tulee<3 :)
VastaaPoistaKiitos superisti Linda! ♥ Tää on kyllä ihan eri maailma kuin tuttu ja turvallinen Suomi, mutta mä halusinkin kokea jotain ihan uutta ja se ei yhtä hyvin onnistuisi vaikka Euroopan sisällä kuin täällä Aasiassa. Kiitos kauheasti tsempeistä, mä uskon että tää helpottaa jo piankin! Nyt kun saan vielä viisumin pidentämisen kanssa asiat kuntoon niin voin levollisin mielin jatkaa eloa ja oloa täällä. :D
PoistaTää oli tosi hyvä ja mielenkiintoinen postaus! Itsellä ei ole kokemusta kulttuurishokista mutta jollain tavalla pystyn kyllä ymmärtämään sua :) Toivottavasti soputumisvaihe alkaa pikkuhiljaa jyräämään ja kaikki siellä alkaa sujua :) Mun mielestä oot edelleen ihan tosi rohkee kun uskalsit lähteä yksin noin kauas ja niin vieraaseen kulttuuriin! Tsemppiä Milla ihan hurjasti ♥ Ja ihanat kuvat jälleen! ♥
VastaaPoistaKiiitos niin paljon arvokkaasta ja kivasta palautteesta ja kommentista ♥ Ihana kuulla että mua pidetään reippaana ja rohkeana, usein ei nimittäin todellakaan tunnu että olisin lähellekään. Mutta väliaikainen asuminen ulkomailla on ollut mulla mielessä jo niin pitkään ja oon kyllä ylpeä itestäni että vihdoin toteutin tämän! Vaikea uskoa että oon ollut täällä jo pian kuukauden. Kotiinpaluu koittaa ennen kuin huomaankaan :) Kiitos paljon tsempistä, lämmittää mieltä ♥
PoistaKiva, että mun vinkistä oli jotain hyötyä :) On kyllä ihan totta, ettei silti välttämättä osaa yhdistää tuntemuksiaan kulttuurishokkiin, vaikka asiaan olisikin perehtynyt. Todella kattavasti kuitenkin tässä postauksessa toit niitä esille ja varmasti hyödyttää muitakin ulkomaille suuntaavia :) Uskon, että sopeudut sinne ihan hyvin pian ja joudutkin sitten takaisin Suomeen tullessasi uuden shokin valtaan ;) Tsemppiä koti-ikävään ja työskentelyyn ♥
VastaaPoistaSun vinkistä oli tosi iso hyöty! En olisi ilman sitä edes tajunnut tutustua aiheeseen etukäteen :) Mutta hyvä että tutustuin, muuten olisi saattanut olla huomattavasti vaikeampi hyväksyä ja ymmärtää omia fiiliksiä, kiitos siis vielä sulle! ♥ Totta puhut, aika menee niin nopeasti. Onneksi Suomessa tukiverkosto on lähellä jos kotiinpaluushokki yllättää pahastikin! :D
PoistaOlipa mielenkiintoinen postaus! Näitä luen kyllä mielen kiinnola kun ensikeväänä itselläkni edessä se 3kk työharkkaulkomaille, tosin se on floridassa, joten shokki ei ehkä ole nini suuri kulttuurien välillä, mutta varmasti sen sielläkni koen!
VastaaPoistaHei huippua kuulla, toivottavasti saat näistä irti vinkkejä tai yleisesti jotain hyödyllistä tietoa tulevaa ulkomaan harkkaa ajatellen :) Mäkin innolla sitten lueskelen sun postauksia sieltä :) Florida on varmaan ihana <3 Mutta kyllä voin kuvitella että kulttuurierot iskee vasten kasvoja sielläkin vaikkei ihan päinvastainen kulttuuri Suomeen verrattuna olekaan!
PoistaTosi mielenkiintoista luettavaa! :) Kulttuurishokki tulee varmasti jossain vaiheessa vastaan, jos on ulkomailla pidempään.. Huh, uskon kyllä että tuollaiset mainitsemasi asiat pistää ärsyttämään, itsekin varmaan kiroilisin jatkuvasti ääneen ja puhisisin itsekseni tuollaisesta, haha! :D Varsinkin tuo miesten käytös on inhottavaa, jos itse on vain ystävällinen.. Loppuaikasi tulee kuitenkin varmasti menemään siellä hyvin, kun pahin kulttuurishokkivaihe on ohi ja palaat taas monen monta kokemusta rikkaampana ♥
VastaaPoistaNää teijän tsemppaukset auttaa kyllä jaksamaan harmaimmankin päivän läpi! :) Joo toi on kyllä hassua että jos on tosi ystävällinen ja juttelee "liikaa" niin se tulkitaan kans jonain kiinnostuksena vaikka hyvin oon yrittänyt tuoda esille olevani parisuhteessa. :D Mä en tiedä onko se shokkivaihe oikeasti menossa jo ohi vai iskeekö kohta kahta kauheemmin, nyt on nimittäin muutaman päivän jo menny taas tosi kivasti! :D Kiitos sullekin kannustuksesta ♥
PoistaPitääpä itekkin pitää tää kaikki mielessä, kun vajaa kuukauden päästä suuntaan espanjaan :) Vaikka etelä on tuttu, niin varmasti elintavat ja kaikki yllättää.. Sä oot kyllä Miltsi tosi rohkee♥
VastaaPoistaEspanjalainen ja suomalainen kulttuurikin kyllä eroo niiin monissa asioissa paljon toisistaan että varmasti joudut hetkellisesti shokin kouriin ;D Ois kiva sitten lukea sun fiiliksiä samasta aiheesta! ♥ Hyvä että nyt luit tän ja osaat sit olla oikeella asenteella, vaikka varmasti oisit muutenkin =) Se tosiaan mua helpotti ainakin että osas jotenkin suhtautua omiin tuntemuksiin kun oli tieto siitä että jotain koettelemuksia saattaa olla tulossa :D Säkin oot reipas kun lähdet, siitä tulee hieno kokemus!! ♥
PoistaVau mitä kuvia! Ja tosi mielenkiintoinen postaus :) Kauhea matkakuume vain pahenee kun lukee matkustelusta :D
VastaaPoistaOi kiitoksia Jasu, kiva että tykkäsit lukea tätä! :) Hahah, toi on kyllä paha! Matkakuume on vähän sellanen että se toistuu kyllä kerta toisensa jälkeen, sitä ei oikein saa lopullisesti kitkettyä, mutta kuka haluaisikaan! :D
Poista