Mökkifiilistelyä

Edellisessä postauksessa kirjoitin, että toivon pääseväni mökille vielä kesän aikana. Noh, tartuin sitten tuumasta toimeen ja laitoin asiat tapahtumaan - tiistaina töiden jälkeen ajoin Ylöjärvelle moikkaamaan Henriä ja muita, keskiviikkoaamuna mökille Keski-Suomeen vähän yli vuorokaudeksi, torstaina takaisin Ylöjärvelle ja tänä aamuna sieltä töihin. Kyllähän tossa vähän kilometrejä kertyi, mutta oli niiiin ihana päästä mökille rentoutumaan edes pieneksi ajaksi.

Mun vanhemmat tosiaan on tuolla meidän kesäpaikalla nyt vähän pidemmän pätkän, ja ehdittiin yhdessä käydä moikkaamassa rakasta mummua, pelata mölkkyä ja laivan upotusta, heittää tikkaa, saunoa, syödä hyvin, käydä metsässä kävelemässä ja ihmettelemässä mustikkojen paljoutta, nukkua päikkärit, herkutella ja ottaa rennosti. Heitinhän mä (viimeinkin) sen talviturkinkin! Parina aikasempana kesänä se on lähtenyt jo Vapun aikaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.  

Mukavaa viikonloppua kaikille ♥

Elokuun ensimmäinen

Heipat taas pitkästä aikaa ja ihanaa elokuun alkua kaikille! Täällä blogissa on ollut mun Suomeen paluun jälkeen vähän hiljaisempaa, koska oon ollut lähes koko ajan menossa ja postausten suhteen on muutenkin ollut pää vähän jäässä. Mitä vähemmän tänne kirjoittelee, sitä isompi kynnys on aina tulla postailemaan kun se homma ei tuu niin rutiininomaisesti. No joka tapauksessa, täällä ollaan taas ja mulla on vaikka kuinka paljon kuviakin odottamassa tulevia postauksia!

Tähän kesään on mahtunut vaikka mitä kivaa - paljon ulkona oleilua, kavereiden näkemistä, kivoja työpäiviä, hyviä ilmoja, road trippejä, terassireissuja, hyvää fiilistä ja unelmointia. Vielä kun ehtisi mökkeilemään! Mulla tosiaan ei enää syksyllä jatku koulu, saan restonomin paperit käteen ja voin tehdä mitä ikinä haluan. Se on jännä tunne, kun ei ole vielä mitään selkeitä suunnitelmia, mutta nautin nyt tästä vapauden tunteesta ja mietin rauhassa seuraavaa siirtoani. Tällä hetkellä oon tosi tyytyväinen tähän vaiheeseen ja mun elämään, kaikki on kivasti tasapainossa ja mistään stressistä ei oo tietoakaan.

Kuvat: Ani / naked truth

Nää kuvat napattiin parisen viikkoa sitten, kun otettiin Anin kanssa auto alle ja huristeltiin Hollolaan. Meillä oli tarkoituksena mennä ihastelemaan ja kuvailemaan Kiikunlähteelle, joka on kirkas turkoosivesinen luonnonlähde, mutta jostain syystä meidän käyntikerralla se näytti ihan normaalilta lammelta, ei todellakaan mitenkään erityiseltä. Siellä on kuulemma viimeaikoina tehty jos jonkinlaista ilkivaltaa, esimerkiksi heitetty vaahtosammutin sinne lähteeseen.. Miksi kaikki kaunis pitää tuhota?? Päätettiin sitten ajaa auto läheisen pellon laitaan ja kuvailla siellä. Tykkään näistä kuvista tosi paljon, vois jopa sanoa että on mun blogihistorian omat lempparikuvat! Mitäs te tykkäätte? :)

Hair talk & help needed!

Mulla on aina ollut melko karhea ja hauras, kihartuva hiuslaatu. Asiaa ei yhtään helpota se, että suoristusrauta on savunnut monen vuoden ajan ja pahimmassa vaiheessa vielä useamman kerran päivän aikana. Lisäksi olen käyttänyt klipsipidennyksiä about 15-vuotiaasta asti, toisinaan laiminlyönyt lämpösuojaa enkä muutenkaan ole aiemmin ollut hiuksilleni mikään paras ystävä. 

Mulla on myös pienoinen kampaajakammo, sillä sain joskus teininä pahemman kerran kuulla kunniani kampaajan penkkiin istuessani. Sen kerran jälkeen oon suosiolla antanut tuttujen napsia huonot latvat pois.. Mun mielestä ei oo kampaajan tehtävä moittia asiakkaan hiuksia - ennemminkin antaa vinkkejä, kuinka ne saisi parempaan kuntoon. 

Vielä vuosi sitten mun hiukset oli aika järkyssä kunnossa, mutta sittemmin oon alkanut huolehtia niistä paremmin. Suoristan vain silloin tällöin, käytän lämpösuojaa ja yritän pestä hiuksia mahdollisimman harvoin. Koitan pitää hiuksia mahdollisimman paljon auki tai vaihtoehtoisesti vaihdella ponnarin paikkaa. Sri Lankassa vietetyt 10 viikkoa teki myös ihan superhyvää, sillä siellä en tehnyt hiuksilleni oikeastaan mitään pesun ja hiusöljyn käytön lisäksi.

Mulla on ollut Moroccan Oil -shampoo ja hoitoaine käytössä noin vuoden, enkä ihan heti oo vaihtamassa! En oikein viitsi enää ostaa mitään markettishampoita, koska mun hiukset tarvii oikeasti korjaavia tuotteita ja nämä on toimineet oikein hyvin! Öljyjen kanssa oon kokeillut Moroccan Oil -hiusöljyä ja sitten tuota OGX hydrating macadamia oilia, ja molemmat on toimineet mulla tosi hyvin. Mun hiukset on niin kuivat, että laitan tuota nykyään melkein joka päivä, mutta kyllä huomaa, että pikkuhiljaa hiukset korjaantuu. 

Lämpösuojana mulla on ollut tuo Four Reasons -muotoileva lämpösuojasuihke, siitä ei oo mitään erityisempää sanottavaa, kaipa se asiansa ajaa! :D Kuivashampoissa oon tykästynyt Batisten tuotteisiin ja suosinut niitä jo vuosien ajan. Niin hyviä tuoksuja ja kuivashampoon avulla saa helposti venytettyä pesuväliä yhdellä päivällä!

Tällaiselta mun hiukset näyttää pesun jälkeen ilman mitään käsittelyä. 

Kaipaisinkin nyt vähän teidän apua, nimittäin en oo värjännyt hiuksiani yli puoleen vuoteen, ja haluaisin jonkinlaista muutosta! Mulla on jo monen vuoden ajan ollut tummanruskeat hiukset, mutta nyt voisi sanoa, että on ihan oma väri päässä tän pitkän värjäystauon seuraksena. Mua kuitenkin vähän häiritsee se, että hiukset ei ole "minkään" väriset. Oon miettinyt latvoista vaaleampia / koko tummanruskeaa, mutta oisko teillä mitään ideoita? Mikä mulle sopisi? 

Ja mitä mieltä ootte pidennyksistä, yes or no? 

 

Good vibes only

Miten musta tuli se elämäniloinen ja positiivinen tyyppi, joka on aina hyvällä tuulella? Siihen on varmasti vaikuttaneet monet tekijät. Enhän mäkään aina ole hyvällä tuulella, en tietenkään, mutta pyrin siihen tietoisesti - onhan elämä nyt vaan paljon kivempaa, kun on iloisella mielellä ja hyvällä asenteella! 

Ihan rehellisesti sanottuna mulla on aina ollut aika helppoa. Ehjä ja onnellinen perhe, ihania ystäviä, opiskelu- ja työpaikkoja, tarpeeksi rahaa, hyvät unenlahjat ja nauru herkässä. On mullakin kuitenkin sairauteni, erot, päättyneet kaverisuhteet, stressin aiheet ja huonot päiväni. Pitää vain (yrittää) osata nauttia niistä asioista, jotka on omalla kohdalla hyvin. 

Tietysti myös mulla on ollut teini-iän angstini ja muut synkät ajat, mutta oon jo joidenkin vuosien ajan tehnyt jatkuvasti töitä positiivisen ajattelutavan eteen. Uskon, että hyvän ystäväni Anin sairastuminen syöpään jopa kolmesti on ollut yksi käänteentekevä hetki mun elämässä, minkä kautta oon omaksunut positiivista ajattelutapaa. Tajuttuani, ettei elämästä ikinä voi tietää, haluan elää niin että voin olla tyytyväinen ja nauttia näistä kauniista päivistä. Kun positiivisuutta ruokkii, se voimistuu ja elää aina vaan vahvempana mielessä.

Varsinkin töissä kuulen usein, että miten joku voi olla noin pirteä ja aurinkoinen. Haluan antaa ihmisille syyn hymyyn ja tehdä heidän päivästään paremman, jos vaan mitenkään voin. Ja mikäpä estäisi? Ei mikään. Positiivisten ihmisten seura on parasta lääkettä harmaankin arjen keskellä. Monta kertaa on käynyt myös niin, että oon itse kokenut olevani normaalia vaisumpi tai väsyneempi, ja silti mulle on sanottu sillä hetkellä, että olen aina niin pirtsakka. Ehkä se iloinen ajattelumalli on juurtunut jo mun luonteeseen. Hyvä niin!

Mä elän ihan tavallista elämää ja yritän ottaa siitä kaiken irti. Teen asioita, jotka saa mut hyvälle tuulelle. Nautin tavoitteiden saavuttamisesta, läheisten seurasta, hyvästä ruoasta, omasta ajasta ja niistä arjen pienistä asioista. Mun mielestä tärkeimpiä asioita, joita oon oppinut, on osata nauraa itselleen eikä ottaa elämää liian vakavasti. Mulla on joskus vähän liiankin suuri luotto siihen, että asiat järjestyy, mutta niin se vaan lähes poikkeuksetta menee. Oon oppinut myös olemaan stressaamatta liikaa ja ottamaan iisimmin, stressi ei nimittäin sovi mulle yhtään.

Ihan pienillä asioillakin on suuri vaikutus. Pidä huolta raha-asioista, nuku ja syö hyvin, kehitä itseäsi, liiku, vietä aikaa tärkeiden ihmisten seurassa. Tee sellaisia asioita mistä tykkäät. Älä tyydy sellaiseen elämään, joka voisi olla paljon parempaa. Aina ei ole helppoa olla onnellinen, mutta kannattaa todellakin yrittää. Elämä on paljon helpompaa ja ihanampaa silloin. ♥

Past week

Mun aika Suomeen paluun jälkeen on kulunut ihanissa lomailun merkeissä. Viimeiset seitsemän vuorokautta oon majaillut Ylöjärvellä. Sri Lankasta kotiuduttuani olen muun muassa...

...Saanut kaksi kukkakimppua
...Syönyt vohveleita
...Mennyt aikaisin nukkumaan ja nukkunut pitkiä yöunia 
...Shoppaillut
...Hyödyntänyt Facebookin kimppakyytiryhmää ja matkustanut tuntemattomien ihmisten kanssa
...Käynyt minigolfaamassa hyvässä seurassa

...Istunut hierontatuolissa
...Nauttinut salaattilounaan Laukontorilla auringon lämmittäessä
...Odottanut innolla työkavereiden näkemistä
...Ollut apurina Pokemon-jahdissa (:D)
...Katsonut Orange is the New Black -neloskautta Netflixistä
...Pärjännyt harvinaisen pienellä matkalaukulla viikon reissulla

...Haastanut Henrin sulkapallossa (hävisin, mutta vain pienellä piste-erolla!)
...Tavannut blogini lukijan
...Ajanut autoa pitkästä aikaa
...Käynyt 6,5 km metsälenkillä koiran ja Henrin äidin kanssa
...Maistellut oliiveja ja juustoja Kansainvälisillä Suurmarkkinoilla Tampereen keskustorilla

Sellaista! Kohta pakkaan laukkuni ja suuntaan takaisin Helsinkiin. Huomenna koittaa paluu arkeen ja ensimmäinen työvuoro yli 2,5 kuukauteen. Ihanaa saada taas kiinni arjesta ja rutiineista pitkän ajan jälkeen!

Kivat sunnuntain jatkot jokaiselle! :-)