Good vibes only

Miten musta tuli se elämäniloinen ja positiivinen tyyppi, joka on aina hyvällä tuulella? Siihen on varmasti vaikuttaneet monet tekijät. Enhän mäkään aina ole hyvällä tuulella, en tietenkään, mutta pyrin siihen tietoisesti - onhan elämä nyt vaan paljon kivempaa, kun on iloisella mielellä ja hyvällä asenteella! 

Ihan rehellisesti sanottuna mulla on aina ollut aika helppoa. Ehjä ja onnellinen perhe, ihania ystäviä, opiskelu- ja työpaikkoja, tarpeeksi rahaa, hyvät unenlahjat ja nauru herkässä. On mullakin kuitenkin sairauteni, erot, päättyneet kaverisuhteet, stressin aiheet ja huonot päiväni. Pitää vain (yrittää) osata nauttia niistä asioista, jotka on omalla kohdalla hyvin. 

Tietysti myös mulla on ollut teini-iän angstini ja muut synkät ajat, mutta oon jo joidenkin vuosien ajan tehnyt jatkuvasti töitä positiivisen ajattelutavan eteen. Uskon, että hyvän ystäväni Anin sairastuminen syöpään jopa kolmesti on ollut yksi käänteentekevä hetki mun elämässä, minkä kautta oon omaksunut positiivista ajattelutapaa. Tajuttuani, ettei elämästä ikinä voi tietää, haluan elää niin että voin olla tyytyväinen ja nauttia näistä kauniista päivistä. Kun positiivisuutta ruokkii, se voimistuu ja elää aina vaan vahvempana mielessä.

Varsinkin töissä kuulen usein, että miten joku voi olla noin pirteä ja aurinkoinen. Haluan antaa ihmisille syyn hymyyn ja tehdä heidän päivästään paremman, jos vaan mitenkään voin. Ja mikäpä estäisi? Ei mikään. Positiivisten ihmisten seura on parasta lääkettä harmaankin arjen keskellä. Monta kertaa on käynyt myös niin, että oon itse kokenut olevani normaalia vaisumpi tai väsyneempi, ja silti mulle on sanottu sillä hetkellä, että olen aina niin pirtsakka. Ehkä se iloinen ajattelumalli on juurtunut jo mun luonteeseen. Hyvä niin!

Mä elän ihan tavallista elämää ja yritän ottaa siitä kaiken irti. Teen asioita, jotka saa mut hyvälle tuulelle. Nautin tavoitteiden saavuttamisesta, läheisten seurasta, hyvästä ruoasta, omasta ajasta ja niistä arjen pienistä asioista. Mun mielestä tärkeimpiä asioita, joita oon oppinut, on osata nauraa itselleen eikä ottaa elämää liian vakavasti. Mulla on joskus vähän liiankin suuri luotto siihen, että asiat järjestyy, mutta niin se vaan lähes poikkeuksetta menee. Oon oppinut myös olemaan stressaamatta liikaa ja ottamaan iisimmin, stressi ei nimittäin sovi mulle yhtään.

Ihan pienillä asioillakin on suuri vaikutus. Pidä huolta raha-asioista, nuku ja syö hyvin, kehitä itseäsi, liiku, vietä aikaa tärkeiden ihmisten seurassa. Tee sellaisia asioita mistä tykkäät. Älä tyydy sellaiseen elämään, joka voisi olla paljon parempaa. Aina ei ole helppoa olla onnellinen, mutta kannattaa todellakin yrittää. Elämä on paljon helpompaa ja ihanampaa silloin. ♥